Olen ostanut noin vuoden ajan seitsemän indeksirahaston ja kahden aktiivisen rahaston osuuksia. Kaikki indeksirahastot ovat Seligsonilta samoin kuin toinen aktiivinen rahasto eli Russian Prosperity. Lisäksi aloitin ostamaan myöhemmin Nordnetin kautta aktiivista Nordnet HealthInvest Value Fund C –rahastoa.
Tähän mennessä olen sijoittanut kaikkiin rahastoihin yhtä paljon kuukaudessa. Pienin kerta-ostos on ollut noin 15 euroa ja suurin kerta-ostos noin 60 euroa. Yhteensä yksittäisessä rahastossa minulla on kiinni tällä hetkellä noin 400 euroa.
Tällä kertaa päätin ostaa tavallista suuremmat kerta-ostokset. Ostin rahastoja yhteensä yli 1 000 eurolla. Pääsyy tähän oli se, että sijoitussuunnitelmani mukaan indeksirahastojen osuuden pitäisi olla 40% kaikista sijoituksista. Erinäisten osakeostosten takia indeksirahastojen osuus oli kuitenkin tippunut noin 30%, joten korjaan tilanteen näillä ostoilla.
Tämän itselleni isomman ostoksen yhteydessä päätin tasoittaa myös eri rahastojen osuudet. Tähän mennessä parhaiten ja heikoiten tuottaneen rahaston osuudessa oli jo lähes 65 euron ero. Euroissahan tämä ei ole isokaan ero, mutta prosentuaalisesti kyllä.
Ostin parhaiten menestynyttä rahastoa noin 100 eurolla ja heikoiten menestynyttä rahastoa 165 eurolla. Jatkossa siis omistan taas jokaista seitsemää indeksirahastoa ja Russian Prosperity rahastoa samalla summalla.
Tänä aikana parhaiten tuottanut rahasto oli Suomi indeksirahasto melkein 15% tuotolla. Heikoiten oli puolestaan menestynyt ainoa omistamani Seligsonin aktiivinen rahasto. Sen tuotto oli noin 2% miinuksella.
Russian Prosperityä olisi toki kannattanut ostaa lisää jo vähän aikaisemmin sen arvon ollessa vielä nykyistäkin heikompi. Toinen vaihtoehto olisi ollut jättää koko rahasto sivuun, mutta mennään nyt urheiluhengellä tuon rahaston kanssa ja seurataan miten käy.
Jäin vielä miettimään, että onko rahastojen osuuksien tasoittaminen pidemmällä tähtäimellä järkevää. Jos teen näin kerran vuodessa, niin sehän meinaa, että vuoden välein ostan heikoiten menestynyttä rahastoa suurimalla summalla ja parhaiten menestynyttä rahastoa pienimmällä summalla.
No, ehkä tämä on kuitenkin järkevää. Esimerkiksi Suomeen keskittyvä indeksirahasto tuskin tuottaa seuraavan vuodenkin aikana parhaan tuoton.
Alla eri indeksirahastojen tuotot ensimmäisen vuoden ajalta ennen viimeisempiä ostoja. Listaa katsoessa tulee mieleen, että JOS olisin sijoittanut ensimmäisen vuoden ajan kaikki rahani indeksirahastoihin, niin tuotto olisi ollut huomattavasti nykyistä korkeampi… No, tätä asiaa pohdin kirjoituksissani sijoitustavan ja sijoitusrahaston valinnasta.
Voisin siis sanoa, että tiesin kyllä vuosi sitten mikä olisi järkevintä, mutta en uskonut itseäni. Lisäksi olen toki oppinut jotain sijoittamisesta ostamalla myös suoria osakeostoksia ja ETF-rahastoja. Menköön tämä siis oppirahojen maksamisen piikkiin.
Rahastojen tuotto ensimmäisen vuoden ajalta
- Suomi Indeksirahasto (A) 14,71%
- Global Top 25 Pharmaceuticals (A) 12,05%
- Eurooppa Indeksirahasto (A) 11,05%
- Pohjois-Amerikka Indeksirahasto (A) 10,09%
- Kehittyvät markkinat (A) 8,50%
- Global Top 25 Brands (A) 8,15%
- Aasia Indeksirahasto (A) 4,51%
- Russian Prosperity Fund Euro (A) -2,01%
* merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.
En ehkä näe tuota kovin järkevänä. Itse näen tärkeänä ostaa aina tasaisesti kaikkia rahastoja riippumatta niissä olevista varoista. Muussa tapauksessa joinan hetkinä jää ostamatta joitain markkinoita kokonaan ja hajautus kärsii. Toki jos ero repeää pitkän ajan jälkeen todella isoksi, voi painotuksia muuttaa ainakin hieman, mutta en jättäisi ostamatta joitain rahastoja vain siksi, että ne ovat suurimmat salkussa.
Mutta mitään isoa eroa tuskin käytännössä tulee, teki kummin päin tahansa.
Eikö sulla sula tuotot jossakin määrin, jos laitat noin pieniä summia kerrallaan rahastoihin sitten, kun lunastaessasi joudut kuitenkin maksamaan lunastus- ja merkintäkulut? Itse ajattelin kerätä kasaan suuremman summan ja laitan sen kerralla rahastoihin 2-4 kertaa vuodessa.
Terve Anne!
Nyt täytyy sanoa, että en ymmärrä kysymystäsi. Puhuttaessa Seligsonin indeksirahastoista ymmärrän asian siten, että kuukausittain pienenkin summan sijoittaminen on kustannuksiltaan samansuuruista verrattuna esimerkiksi kerran vuodessa tehtävään isompaan kertasijoitukseen.
Tällöinhän maksetaan tietty prosenttiosuus merkinnöistä ja lunastuksista samoin kuin säilytyksestä. Tähän prosenttiosuuteen ei kuitenkaan vaikuta se kuinka suuri sijoitettava summa on.
Kuukausittaisilla ostoilla saa aikaan lisäksi parempaa ajallista hajauttamista mikä lienee myös hyvä asia.
Kommentoikaa toki ihmeessä jos olen ymmärtänyt asian ihan väärin.
Lähinnä itselle se ajatus on, että pyrin pitämään hankintakulut pieninä ostamalla kerralla isomman osuuden rahastosta. Sitä tarkoitin 🙂
Oletko muuten ajatellut sijoittaa lainkaan korkorahastoihin? Sulla on kuitenkin jokunen vuosi tossa säästämisessä jäljellä, joten pääsisit osingoille koron tulevasta nousustakin? Itse pähkäilen parasta aikaa, että ostaisiko nyt, korkojen ollessa alhaalla, korkorahastoista Seligsonin kautta osuuksia, vai sijoitanko pelkästään indeksirahastoihin. Osakkeet ja korot kun kuitenkin ovat kuitenkin sen verran naimisissa keskenään, että kun toinen nousee, toinen laskee…
Terve Anne!
Pitäisi varmasti tutustua noihin korkorahastoihinkin tarkemmin.
Nopealla lukemisella aloin kuitenkin epäilemään, että onko korkojen nousu hyvä asia korkorahastojen tuoton kannalta?
Luin tämän kirjoituksen: http://www.morningstar.fi/fi/news/82306/jos-korot-nousevat-kuinka-k%C3%A4y-korkorahastojen.aspx
Lisäksi Nordnetin sivulla sanottiin seuraavaa:
“Yleensä korkojen nousu on negatiivista korkorahastoille, etenkin pitkän koron rahastoille. “
Seligsonin passiivisissa rahastoissa merkintäkuluja ei tule ollenkaan, joten siellä on helppoa hajauttaa ajallisesti pienempiinkin kertaostoihin (min. 10 €). Lunastuksesta peritään hieman, mutta pääosa kuluista tulee hallinnointipalkkiosta, joka esim. Suomi Indeksirahastossa on vuodessa 0,45 %, ei muita kuluja.
Järkevämpää on ostaa vaikkapa 12 kertaa vuodessa kuin 1-2 kertaa vuodessa, jolloin hinnan vaihtelu mahdollistaa ainakin teoriassa halvemman hinnan kuin ostettaessa koko pompsi kerrallaan. Toki joku gurumpi saattaa tuon ostamisen ajoittaa paremmin.
Yleensä ne korkorahastot tuottavat vähemmän (jopa negatiivisesti), kun korkotaso laskee. Lyhyissä koroissa vaikutus ei ole niin voimakasta kuin pitkissä.