Tähän mennessä sijoittaminen on ollut meidän perheessä pääasiassa minun harrastus. Puolisoni on ollut mukana sen verran, että hän tietää suunnilleen mitä sijoituksia meillä on ja kuinka paljon niissä on rahaa kiinni. Sijoitusneuvontaakin saan noin kerran kahdessa kuukaudessa puolison kysyessä, että miksi en keskity indeksirahastoihin niin kuin olin alussa luvannut. Tämän laajemmin sijoittaminen ei ole kuitenkaan tuntunut kiinnostavan puolisoani.
Nyt avasimme kuitenkin myös puolisolle oman salkun Nordnetiin. Konkreettisin syy tälle oli se, että lisäsin sijoitussuunnitelmaani kuuluvien ETF-rahastojen määrää ja kuvittelin neljän ETF:n kuukausisäästörajoituksen takia tarvitsevani useamman tunnuksen. Tämän jälkeen kuitenkin Herkuille perso Piensijoittaja kommentoi ostojen onnistuvan myös yhden tunnuksen alle tehtyihin eri salkkuihin.
Nyt meillä molemmilla on siis oma salkku, vaikka puolison salkku tulikin avattua väärän luulon pohjalta.
Samalla aloin kuitenkin miettiä laajemminkin sitä kannattaako pariskunnalla olla yksi salkku vai molemmilla omat salkut.
Luultavasti monessa parisuhteessa asia ratkeaa jo sen perusteella miten pariskunta jakaa tulot ja menot. Jos molemmilla puolisoilla on omat rahat ja sijoittaminen kiinnostaa, lienee luontevinta, että molemmilla on omat salkut.
Meillä on ollut kuitenkin jo vuosikausia täysin yhteiset rahat ja tämä on tuntunut luontevalta molemmille. Tämän takia olen aina ajatellut salkkummekin olevan yhteinen, vaikka se on minun nimissä. Lisäksi sijoitettujen rahojen avulla on lähtökohtaisesti tarkoitus mahdollistaa lapsen harrastus. Tämänkin takia salkun nimellisellä omistajuudella ei ole ollut merkitystä.
Kun aloin etsiä tietoa netistä miten muut ovat asiaa ajatelleet, löysin hyvin vähän kirjoituksia aiheesta. Jäinkin miettimään eikö asiassa ole mitään kirjoitettavaa, vai onko asia kaikille niin selvä, että siitä ei tule kirjoitettua.
Erillisten salkkujen yksi hyvä puoli on käsittääkseni ainakin se, että tällä tavalla pystyy periaatteessa hyödyntämään kaksi kertaa 1 000€ verovapaita myyntejä vuosittain.
Vastaavasti huonoina puolina tulee ainakin mieleen se, että käsittääkseni esimerkiksi luovutustappioita ei voi käyttää puolison hyväksi. Tämän takia tappiollisia ja voitollisia myyntejä voisi olla helpompi säätää yhden salkun kautta.
Yleisesti omia tai yhteisiä salkkuja miettivien kannattaa selvittää myös tilanne, jossa puoliso kuolisi selvästi toista aikaisemmin. Itse en tiedä miten avioliitossa olevan pariskunnan toisen nimissä oleva salkku käsiteltäisiin.
Tämän kirjoituksen lukemalla ei varmasti saa tarpeeksi tietoa siihen kannattaako molemmilla puolisoilla olla oma salkku vai ei. Toivonkin, että jos sinulla on oma mielipiteesi asiasta, kerro se muille kommentoimalla tätä postia.
* merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.
Itse pitäisin salkut erillään. Jo ihan verotuksen selkeyteen ja vastaaviin liittyvistä syiatä. Lisäksi: eikös salkku joka tapauksessa avata jommankumman nimiin, joten “yhteinen salkku” on vain oma ja lain silmissä pätemätön sopimus jota ei huomioid perintö- tai verotustilanteissa.
Eikös yksinkertaisinta ole ostaa kahteen eri salkkuun? Siis molempien nimiin. Näin tilanne on melko lailla tasan…
Meillä vastaavia keskusteluja ei juurikaan käydä. Puoliso on paljon minua fiksumpi, mutta sijoitus- ja talous on hänelle akilleen kantapää. Ei kiinnosta, ja hän suhtautuu asiaan kuin johonkin epäilyttävään ja rikolliseen vedonlyöntiin…
Terve
Taitaa olla tosiaan totta, että yhteistä salkkua ei ole olemassakaan. Pitää alkaa keskittämään ostoja vaimonkin salkkuun, niin saadaan tasainen tilanne tätäkin kautta aikaan.
Tuo on muuten jännää, että moni fiksukin ihminen epäilee sijoittamista.
Aion ottaa Nordnetin tarjoamaa velkavipua, ns. Superluottoa. Sen korkotaso ja velan yläraja riippuu salkun arvosta, joten salkun tasapainoinen kehitys ilman suurempia romahduksia olisi tärkeää, mikä onnistuisi paremmin yhdistetyllä salkulla.