Toimialat ja yritykset pitäisi varmasti osata valita muuten kuin omien kiinnostuksen kohteiden ja uskomusten pohjalta. Toisaalta taas omia rahoja on hankala sijoittaa semmoisen toimialan yrityksiin, jonka tulevaisuuteen ei itse usko.
Itselleni tämmöisiä toimialoja edustaa aikanaan hyvinkin tuottava mediatoimiala ja vähittäiskauppa siltä osin kun verkkokauppa pääsee vaikuttamaan siihen.
Mennyt media?
Media-toimialaan lasken kuuluvaksi Helsingin Pörssiin listatuista yrityksistä Alma-Median, Pohjois-Karjalan kirjapainon, Ilkka-yhtymän, Keskisuomalaisen, Sanoman ja Talentumin.
Alla kyseisten yritysten osakekurssit tätä kirjoittaessa (21.1.2014). Merkitsen kurssit nyt tarkoituksella ylös, jotta voin palata tähän kirjoitukseen jonkun vuoden päästä ja katsoa miten yritysten kurssi on kehittynyt.
- Alma Media Corporation 3,06
- Pohjois-Karjalan Kirjapaino 8,18
- Ilkka-Yhtymä Oyj 2 2,95
- Ilkka-Yhtymä Oyj 1 4,80
- Keskisuomalainen Oyj A 9,14
- Talentum Oyj 1,11
- Sanoma Corporation 6,625
Kaikista vähiten näistä yrityksistä uskon Pohjois-Karjalan kirjapainoon ja Ilkka-yhtymään. Sanomalla ja Almalla voi ollakin tulevaisuutta sähköisten palveluiden ansiosta ja Talentumista minulla ei oikein ole mielipidettä.
Tärkeimmät syyt siihen miksi en usko mediaan toimialana on paperilehtien levikkien laskeminen ja mainonnan siirtyminen verkkoon.
Paperilehden levikin laskeminen lienee yleisesti tiedossa oleva fakta. Levikintarkastuksen sivujen tietojen perusteella tehdyn nopean laskun perusteella Aamulehden, Helsingin Sanomien, Ilkan, Karjalaisen ja Keskisuomalaisen levikki laski vuosien 2004 – 2012 välillä -8,7% ja -22,2% välillä.
Itsekin vielä muistan hämärästi sen ajan kun sanomalehden tulematta jääminen saattoi pilata koko aamun. Jos nyt sanomalehti jää tulematta, niin välttämättä en edes huomaisi sitä, koska postilaatikko tulee tyhjennettyä muutenkin muutaman päivän välein.
Ainakin omassa elämässäni paperisen sanomalehden lukemisen on korvannut erilaiset uutissivustot, sosiaalisen median palvelut ja blogit sekä keskustelupalstat. Toki luen myös perinteisten medioiden sivustoja ja arvostan esimerkiksi Helsingin Sanomia hyvinkin paljon. Valitettavasti arvostus ei vaan saa ainakaan minua maksamaan Helsingin Sanomien sisällöstä onpa se julkaistu sitten paperilla tai verkossa. Itse asiassa Helsingin Sanomien maksumuuri on kuitenkin mielestäni näin ironisesti ajatellen loistava palvelu. Sen kiertäminen onnistuu hyvin helposti ja maksumuuriin turvautuen HS julkaisee kuitenkin käsittääkseni enemmän sisältöä.
Itse en myöskään jaksa uskoa siihen, että sähköiset tilaajatuotot korvaisivat ikinä paperilehden tuloa edes siinä vaiheessa kun viimeinenkin sanomalehtipaino on laitettu kiinni.
Alalla tähän kuitenkin uskotaan ja laadukkaalla sisällöllä on kuulemma aina kysyntää. Tavallaan kyllä uskonkin, että laadukkaalla sisällöllä on kysyntää. Laadun määritelmä on kuitenkin harvinaisen hankala ja itse en osaa määritellä suomalaisia sanomalehtiä ehkä Helsingin Sanomia lukuun ottamatta laadukkaaksi.
Itse asiassa uskon enemmän aikakauslehtienkin tulevaisuuteen kuin perinteisten sanomalehtien. Mielestäni perusuutinen on muuttunut pysyvästi ilmaiseksi, eikä tilanne muutu enää ikinä.
Myös mainonnan vähentyminen paperilehdissä on selvä fakta.
Osaltaan tämä selittynee suhdanteella. Mielestäni tässä tulee muistaa kuitenkin myös se, että nykyään mainostajilla on valtavasti aikaisempaa enemmän mahdollista tavoittaa kuluttajat suoraan ilman mediaa. Lisäksi kilpailijoita on tullut valtavasti enemmän.
Seuraava nousukausi kertoo lopullisesti kuinka paljon sanomalehtimainonnasta on oikeasti häipynyt, mutta itse uskon mainonnan kanavien muuttuneen pysyvästi.
Levinkin laskun ja mainonnan romahtamisen lisäksi ihmettelen näin maallikkona onko medioiden ristiinomistus aivan täysin harkittu toimenpide?
Alma Media ja Sanoma voivat tulevaisuudessakin tehdä ihan tuottavaa liiketoimintaa sähköisten palveluiden avulla. Tässä sarjassa ollaan kuitenkin täysin erilaisessa kilpailutilanteessa kun vanhaan hyvään paperilehden aikaan.
Tähän loppuun on pakko sanoa, että tiedän toki osan medioista tekevän edelleen kovaa liikevoittoprosenttia ja jakavan anteliasta osinkoa. Tämän en kuitenkaan usko jatkuvan loputtomiin.
Verkkokauppa vie?
Yllä mainittu median alamäki on ihan selvästi todettavissa numeroiden avulla. Sen sijaan verkkokaupan vaikutuksesta ei ole olemassa käsittääkseni vastaavia lukuja. Tämän takia päätökseni olla ikinä ostamatta yrityksiä, joiden toimintaa kansainvälinen verkkokauppa voi vaikuttaa, perustuu vielä enemmän puhtaasti omaan uskomukseeni.
Vältettäviin yrityksiin lasken Helsingin Pörssin listoilta löytyvän Stockmanin ja Keskon.
Alla näidenkin yritysten kurssit tätä kirjoittaessa.
- Stockmann Plc A 11,82
- Stockmann Plc B 11,95
- Kesko Corporation A 28,25
- Kesko Corporation B 28,48
Se kuinka paljon verkkokaupan koko ajan kasvava osuus tulee oikeasti vaikuttamaan näihin yrityksiin, on toki hankala sanoa.
Lisäksi on myös mahdollista, että esimerkiksi Stockmann onnistuukin lisäämään myyntiään vaikka Venäjällä verkkokaupan avulla. Jos minun siis pitäisi ostaa tässä kirjoituksessa kerrotuista yrityksistä kahden osakkeita, ostaisin nimenomaan Stockmannia ja Keskoa.
Joka tapauksessa omassa elämässäni olen huomannut kuinka nykyään tilaan kaiken mahdollisen verkosta ja yleensä vielä ulkomaalaisesta verkkokaupoista.
Missään nimessä en valitse tietoisesti ulkomaalaista verkkokauppaa, mutta en myöskään tee ostoksia kotimaisista verkkokaupoista kotimaisuuden takia.
Mielestäni valitettavasti melkein joka toimialalta löytyy ulkomaalainen verkkokauppa, joka on vaan yleensä hinnan ja valikoiman osalta se kuluttajalla parempi valita.
Jätä kommentti