Piensijoittaja.net-bloggaajan tavoitteena on turvata lapsen harrastusmahdollisuus saamalla kasaan 50 000€ 1.6.2019 mennessä sijoittamalla affiliate ja AdSense-tuloja. Tässä kirjoituksessa pohditaan oikean sijoitustavan valintaa.
Periaatteessa voisin lähestyä sijoittamista kahdella tapaa. Ensimmäinen vaihtoehto olisi käyttää aikaa vaikkapa vuosi aiheeseen tutustumiseen ja kaiken mahdollisen tiedon hakemiseen ja omaksumiseen. Toinen vaihtoehto onkin sitten aloittaa vaan jostakin ja luottaa hyvään onneen ja kolmen tunnin ahkeraan googlaamiseen tuomaan tietoon.
Aiheeseen huolella tutustumista vastaan sotii useampikin asia. Mikäli tosiaan käyttäisin vuoden tai vaikka useammankin opiskeluun, olisin kuitenkin edelleen hyvin vähällä tiedolla liikkeellä. Tänä aikana ei kertyisi myöskään kokemusta millään tavalla. Jos sijoittaminen voi olla hankalaa oikeille ammattilaisillekin, niin mitä siinä tilanteessa auttaa vuoden ahkera opiskelu? Luultavasti minun tapauksessa se antaisi vain virheellisen turvallisuuden tunteen ja jonkinlaisen termivaraston oppimisen.
Näin päädyinkin siihen, että aloitan sijoittamisen nyt välittömästä eli luotan perinteiseen tekemällä oppimiseen:) Tämä tuntuu hyvältä vaihtoehdolta myös sen takia, että saan ylimääräiset rahat talteen eivätkä ne pääse niin sanotusti tippumaan taskusta.
Kolmen tunnin googlaamisen oppi eli mihin sijoitan rahani?
Kokosin tähän alle viisi väitettä / totuutta, joihin sijoittamisen aloittamisesta ja sijoitustavan valinnasta kiinnostunut törmää hyvin nopeasti.
- Ensimmäinen sääntö sijoittamisessa tuntuu olevan hajauttaminen
Tämä tuntuu heti luuserin valinnalta eli vähän samalta kuin menisi katsomaan jalkapallo-ottelua ja olisi lyönyt vetoa varalta molempien joukkueiden ja tasapelin puolesta. OK, vertaus on ehkä huono koska urheiluvedonlyönnissä tällä tavalla ei voi jäädä voitolle, mutta sijoittamisessa voi. - Osakkaisiin ei kannata sijoittaa pieniä summia kerralla johtuen korkeista kuluista
Kuulostaa loogiselta, koska nopealla laskemisella muutaman euronkin kulut vaatisivat yllättävän suuren tuottoprosentin, jotta edes kulut saisi peitettyä. - Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta ja kaikki muutkin versiot tästä
Jopas menee hankalaksi. Historiasta ei voi oppia mitään eikä myöskään tulevaisuuden ennustamiseen kannata luottaa. Millähän perusteella sopiva rahastoyhtiö / pankki sitten valitaan? - Kuluiltaan edullinen rahasto on parempi kuin kallis rahasto
Jo muutaman prosentin ero rahaston kuluissa vaikuttaa yllättävän paljon tuottoihin, joten tällä perusteella allekirjoitan yllä olevan. - Aktiivinen rahasto ei ole automaattisesti passiivista rahastoa parempi
Tämä vaatii vähän vielä lisätutustumista.
Kolme ensimmäistä kohtaa ovat varmasti jonkinlaisia yleisesti hyväksyttäjä totuuksia.
Kohta 4 pitää varmasti myös paikkansa yleisellä tasolla, mutta totta kai yksittäinen kalliskin rahasto voi olla hyvä ratkaisu jos sen tuotto ylittää tarpeeksi halvan rahaston. Toisaalta tämän jossitteleminen on kyllä harvinaisen turhaa. Samalla periaatteella hajauttaminenkaan ei ole järkevää kunhan vain valitsee sen ”oikean” osakkeen. Vastaavasti pienenkin summan sijoittaminen osakkeisiiin on järkevää, kunhan vain tuotto on tarpeeksi suuri jne…
Näistä yllä olevista kohdista olin itse löytävinäni eniten erilaisia mielipiteitä kohdasta 5 eli aktiivisista ja passiivisista rahastoista.
Päätös tehty, aloitan rahastosijoittamisella
Tällä lyhyellä tutustumisella päädyin siihen, että alan sijoittamaan rahani ainakin tässä vaiheessa rahastoihin.
Seuraavassa kirjoituksessa pohdin tarkemmin minkälaiseen rahastoon tai rahastoihin aloitan sijoittamisen ja minkä varainhoitotalon tai pankin kanssa teen sopimuksen.
Jätä kommentti