Oudot liikenteenlähteet Analyticsin tilastoissa – referrer spam

Eräs tuttava kysyi miksi ihmeessä hänen blogiin tulee säännöllisesti kävijöitä social-buttons.com -sivustolta. Tähän päätelmään tuttava oli päätynyt Google Analyticsin liikenteenlähteitä tutkimalla.

Tässä tapauksessa kyseessä ei ollut kuitenkaan oikeat kävijät, vaan niin sanottu referrer spam eli viittausliikennettä muodostavat botit. Tällä tarkoitetaan liikennettä, joka on bottien muodostamaa ja sen tarkoitus on jättää liikenteenlähteisiin halutun sivuston osoite.

Tällekään termille ei taida olla edes epävirallista, yleisesti käytettyä suomennosta. Käytän kuitenkin jatkossa tässä kirjoituksesta referrer spammista termiä viittaus-spämmi.

Nykyään viittaus-spämmin päätavoite on saada sivustojen tilastoja seuraavat vierailemaan viittaavalla sivustolla ja etsimään linkkiä. Jos näistä kävijöistä edes pieni osa sattuu klikkaamaan mainosta, voi toiminta olla sinällään kannattavaa.

Wikipedian mukaan viittaus-spämmiä harrastetaan myös sen takia, koska osa sivustoista julkaisee listan viittaavista sivustoista linkin kanssa. Näin viittaus-spämmiä harrastava sivusto saa linkkejä tätäkin kautta. Itse en kuitenkaan tähän selitykseen usko ainakaan tänä päivänä. Toki tämä voi olla osalle motiivi edelleen, mutta ei taatusti mikään toimiva keino.

Mistä viittaus-spämmin tunnistaa?

Melko usein viittaus-spämmin tunnistaa yksinkertaisesti alla olevista merkeistä tarkastellessa viittaavia sivustoja Google Analyticsistä (Hankinta -> Liikenteenlähteet -> Viittaukset eli Acquisition -> All Traffic -> Referrals).

  • Sinulla on suomenkielinen sivusto, mutta viittaava sivusto on yleensä englanninkielinen.
  • Ehdottomasti suurin osa liikenteestä on uusia kävijöitä.
  • Poistumisprosentti on lähes 100% ja sivulle vietetty aika nolla sekuntia.

Tässä blogissa turhaa liikennettä aiheuttavat esimerkiksi seuraavat domainit: trafficmonetize.org, webmonetizer.net, 4webmasters.org ja site1.floating-share-buttons.com.

Mitä haittaa viittaus-spämmistä on?

Viittaus-spämmin ehdottomasti suurin haittapuoli on se, että se sotkee Google Analyticsin dataa. Jos kyseessä on kävijämääriltään hyvin pieni sivusto, voi viittaus-spämmin osuus olla huomattava.

Tämä onkin taas yksi syy siihen miksi pelkkää kävijämäärää ei kannata tuijottaa sokeasti sivuston tilastoja seuratessa.

Lisäksi nämäkin botit toki kuluttavat osaltaan turhaan kaistaa, vaikka ainakin omilla sivuilla tämän merkitys on pieni.

Miten eroon?

Viittaus-spämmistä voi yrittää hankkiutua joko kokonaan eroon tai sitten suodattaa se pois Analyticsistä.

Kokonaan eroon viittaus-spämmistä voi päästä ainakin hetkeksi estämällä halutut domainit htaccess-tiedoston avulla. Yksi huono puoli tämmöisessä on, että uusiakin spämmäystä harrastavia domaineja syntyy varmasti melko usein. Näin listaa joutuisi päivittämään koko ajan.

WordPressissä on olemassa myös pluginejä tätä varten, mutta näihin en ole tutustunut.

Itse en koe tarpeelliseksi poistaa viittaus-spämmiä kokonaan. Sen sijaan olen tehnyt Analyticsiin yhden näkymän, josta olen suodattunut spämmin pois. Suodattimien yksi huono puoli on se, että ne eivät vaikuta jo kerättyyn historiadataan. Halutessaan olemassa olevaakin dataa voi kuitenkin käsitellä segmenttien avulla.

Kirjoitan myöhemmin tarkemmin Google Analyticsin suodattimista ja segmenteistä.

Piensijoittaja.net - miksi tämä blogi on olemassa?

Blogi oli tarina tavallisen nelihenkisen perheen tuloista ja menoista, sijoittamisen aloittamisesta ja lapsen kalliin harrastuksen rahoittamisesta Adsense- ja affiliate-tuloja sijoittamalla. Vuosien varrella tähtäin on muuttunut ja nyt tavoite on raha tai mieluummin paljon rahaa. Lisäksi kirjoituksia myös web-analytiikasta, hakukoneoptimoinnista ja Google Analyticsistä.

Löydät Piensijoittajan myös Facebookista ja Twitteristä

Jätä kommentti

*