Yhteiset vai erilliset rahat parisuhteessa?

Yksi hyvä periaate meille kaikille olisi varmasti olla arvostelematta toisten ihmisten tekemisiä tai valintoja. Tästä huolimatta olen aina ihmetellyt yhdessä asuvia pariskuntia, joilla on yhteisiä lapsia, mutta erilliset rahat. Annan tämän kuitenkin anteeksi itselleni, koska olen pitänyt ihmettelyn omana tietonani julkistamatta oppiani missään.

Itse olen aina ollut sitä mieltä, että jos pariskunta asuu yhdessä ja heillä on yhteisiä lapsia, tällöin myös rahat ovat yhteisiä.

Täytyy kuitenkin myöntää tähän heti alkuun, että minun on ollut aina helppo olla tätä mieltä. Oma puoliso on aina tienannut vähintään yhtä paljon kuin minäkin, eikä hän ole myöskään ollut normaalia kovempi tuhlaamaan. Lisäksi meidän lähtötilannekin yhteen muutettaessa oli hyvin samanlainen eli kummallakaan ei valitettavasti ollut mitään isompaa omaisuutta.

Vaikka meidän tilanne ei olisikaan ollut tasapuolinen, olisin silti ollut yhteisten rahojen kannattaja. Itse asiassa minun on mahdoton ymmärtää miten lasten kanssa voisi olla edes oikeasti erilliset rahat, jos tavoitteena olisi jakaa kaikki kulut tasan.

Periaatteessa kai tämä voisi olla kuitenkin mahdollista ainakin silloin jos molemmilla olisi tarpeeksi isot tulot.

Jos taas toisella osa-puolella olisi selvästi suuremmat tulot, en kerta kaikkiaan ymmärrä miten yhtälö voisi toimia? Miten toimittaisiin esimerkiksi silloin jos lapsi haluaisi aloittaa kalliin harrastuksen, johon vain toisen vanhemman tulot riittäisivät.

Lisäksi tulot luonnollisesti ohjaavat kulutustakin. Kaiken järjen mukaan toisen puolison tienatessa huomattavan paljon enemmän, tekee perhe kalliimpia valintoja. Olisi ainakin hankala kuvitella oikeasti hyvätuloisen asuvan mielellään halvassa asunnossa ja ajavan vanhalla autolla, jotta puolison rahat riittäisivät omaan osuuteen.

Toinen mielestäni oleellinen asia on, että tavallaanhan lapset heikentävät toisen tuloja vähintään äitiysloman ajalta. Tässäkin tapauksessa omien rahojen pitäminen tuntuisi enemmän kuin haasteelliselta.

Ymmärrän kuitenkin jos jossakin tilanteessa pariskunta haluaa tehdä esimerkiksi avioehdon. Tämä on mielestäni ihan luonnollista jos esimerkiksi toisella puolisolla on paljon perittyä omaisuutta tai vaikka oma yritys ennen yhteen muuttamista tai avioitumista.

Tämäkään kirjoittamani ei ole toki kuitenkaan ole mikään yleinen totuus. Varmasti joku pariskunta voi elää ihan onnellista ja helppoa elämää täysin omilla rahoilla. Itse en ymmärrä kuitenkaan miten tämä on mahdollista tai oikeasti tasapuolista.

Kommentit

  1. Kelju K. Kojootti says

    Täysin yhteiset rahat kuulostaa ihan absurdilta idealta, oli lähtötilanne varallisuuden osalta mikä tahansa. Itse olen vieläpä niin ehdottoman linjan kannattaja, että yhteisiä kuluja ei jaeta edes suhteellisesti tulojen mukaan, vaan suoraviivaisesti puoliksi. Näin olen menetellyt myös silloin, kun itse olen ollut työttömänä suhteen aikana.

    Lapsettomana pariskuntana yhteisiä kuluja ei luonnollisestikaan ole paljoa, kun poikkeavien mieltymysten ja ruokavalioiden vuoksi molemmat ostavat omat syömisensäkin itsenäisesti. Tietenkin jos lapsia olisi, pitäisi niiden eläminen kustantaa yhteisesti.

    Tällöinkin kannattaisin kuitenkin absoluuttista tasajakoa siten, että jos toinen syystä tai toisesta tienaa enemmän, niin sittenpä hänelle jää myös käytettävää enemmän. Näillä rahoilla voi toki kustantaa vaikkapa yhteisiä ravintolakäyntejä tai matkoja molemmille, mutta toisaalta yhtä reilua on ostaa omilla rahoillaan itselleen mieluisia leluja – tai sijoittaa! Pidän erittäin tärkeänä omia rahoja, joita voi käyttää mielensä mukaan ilman, että aikuisena ihmisenä tarvitsee selitellä mitään tai olla tilivelvollinen kenellekään.

  2. oma raha says

    Terve! Olen 27v perheellinen mies.
    Onhan se hankala tilanne varsinkin jos toinen on huomattavasti tuhlailevampi kuin toinen.
    Meillä on omat käyttötilit, mutta rahoja käytetään kuin yhteisiä. Jos toisen tilillä ei ole rahaa maksaa laskuja maksetaan ne toisen tililtä. 2 lasta, yhteinen asuntolaina ja yhteiset menot. Toinen on kotona ja hoitaa lapsia. Vaikka hänellä on pienemmät tulot, mahdollistaa se meille taas suuremman säästön kuin lapsien hoitoon vieminen tai, että hoitaisin ne kokonaan itse ja työpanokseni laskisi. Toistaiseksi, kunnes äitiysloma päättyy. Odotankin innolla, että molemmat ovat työelämässä ja saamme suuremman prosentin säästöön. Omat tilit toki mahdollistaa säästämisen tulevaisuuttamme varten koska vaimoni ei ole kovin kiinnostunut sijoittamisesta eikä aina ymmärrä miksi säästän. Olen saanut hänet kuitenkin uskoteltua ruusuiseen tulevaisuuteen ja säästöön menee n.500e/kk
    Uskon kuitenkin, että se tulee palvelemaan meitä molempia 20 vuoden päästä.
    Eli en välttämättä ohjaisia molempien tuloja yhdelle tilille, että saa pidettyä kuitenkin jonkinlaisen päätösvallan itse tienaamissa rahoissa.

  3. Tyypillisin tapa hoitaa perheen raha-asiat on ainakin omassa tuttavapiirissäni perheen yhteinen taloustili, jolle kumpikin laittaa joka kuukausi tietyn summan (joko molemmat saman verran tai tulojen mukaan suhteutettuna). Tältä tililtä maksetaan asumiskulut, ruuat, lasten menot ja kaikki muu yhteinen. Kummallakin on lisäksi oma tili, jolla olevat rahat saa käyttää niin kuin itse haluaa (voi ostaa joka vuosi uuden iPhonen tai enemmän vaatteita tai sijoittaa eikä puolisolla ole siihen mitään sanomista). Ainakin meillä tämä järjestely toimii hyvin.

  4. AnnaS says

    Itse elän uusperheessä, ja samassa taloudessa asuvat minun kaksi alle kouluikäistä lastani. Meillä on yhteinen laina ja yhteinen tili ainoastaan taloon liittyviä menoja varten (sähkö, vesi, kiinteistöverot…). Molemmat laitamme sinne yhtä paljon rahaa joka kk. Muuten meillä on omat tilit ja molemmat voivat käyttää rahansa haluamallaan tavalla. Edellisessä parisuhteessa, jossa lapseni syntyivät, jaoimme kaikki kulut puoliksi ja lopuilla rahoillamme teimme mitä halusimme. Itse maksoin kaikki kulut, vaikka elin hoitovapaalla pienten etuuksien turvin. Itse kuulun siihen hameväkeen, joka haluaa tulla toimeen omillaan. En voisi kuvitellakaan, että yksikään mies minua elättäisi?

  5. Piensijoittaja says

    Kommenteista näkee miten tämänkin asian voi ajatella eri tavoilla. Tai toki voi olla, että kaikki muut ajattelevat asian eri tavalla kuin minä…

    Anna, minä taas olen aina toivonut, että vaimo elättäisi minutkin:) Valitettavasti tämäkään haave ei ole vielä toteutunut.

  6. Ihan samaa aihetta pohdin minäkin tämän vuoden alussa.
    http://www.rikastaelamaa.fi/2014/01/rahat-ja-rakkaus.html
    Kannatan omia rahoja kummallekin puolisolle sekä yhteistä taloustiliä niiden lisäksi.
    Haluaisitko piensijoittaja todella, että vaimo elättäisi sinut? Että jokainen pikkuostos, olkoon sitten välttämättömyys tai hupi, pitäisi anoa puolisolta? No, ehkä se oli vitsi 😉
    Ja uudemmasta kirjoituksestasi olen myös samoilla linjoilla, eli omat sijoitussalkut puolisoille. Avioliitossa juridisesti kummallakin on oma omaisuus, kaikki ei ole yhteistä.

    • Piensijoittaja says

      Terve Veera!
      En tietenkään missään nimessä haluaisi anoa rahaa jokaiseen pikkuostokseen puolisoltani. Parempi tapa olisi riittävä kertasumma vaikka kuukausittain:)

      Luin kirjoituksesi aiheesta. Itse olen aina ajatellut suurimman osan perheistä jakavan rahat samalla tavalla kuin mekin eli rahojen olevan aidosti yhteisiä. Näin ei kuitenkaan taida olla. No, jokainen valitsee oman tapansa eikä tähänkään taida olla oikeaa vastausta.

  7. Piensijoittajan vaimo says

    Piensijoittajan vaimona haluaisin kommentoida tätä kirjoitusta vielä.

    Omassa lapsuudessani omilla vanhemmillani oli täysin yhteiset rahat ja se ei tuottanut mitään ongelmia. Kumpikaan ei kokenut elättävänsä toista tai muuta sellaista.

    Kun muutimme miehen kanssa yhteen käytäntönä oli että siirsimme tietyn summan yhteiselle tilille, josta maksettiin yhteiset kulut, asuminen ja ruoka. Pikkuhiljaa ilman erillisiä sopimuksia rahat muuttuivat yhteisiksi.

    Olemme molemmat hyvin samanlaisia kuluttajia eli tämä on ollut helppo ratkaisu.

    Toki molemmilla on omat tilit, mutta kaikki rahat ovat yhteisiä. Ehkä luotamme toisiimme sokeasti tässä asiassa mutta mitään ongelmia ei ole ollut lähes viidentoista vuoden aikana.

    Yhteiset rahavarat ovat toimineet hyvin myös miehen opiskeluaikana, jolloin hänellä oli pienemmät tulot ja vastaavasti minun äitiysloman aikana. Ei kummankaan ole tarvinnut pyytää ja anoa rahaa ostoksiinsa vaikka tulot on ollut itsellä pienemmät.

    Ymmärrän kuitenkin että jossain perheissä kaikki kulut jaetaan tasan, mutta meillä valitsemamme ratkaisu on ollut oikea.

  8. Oma talous says

    Kokonaisuuden kannalta yhteisesti suunniteltu talous on paras. Mutta jos puolisoiden rahankäyttö ei ole tasapuolista niin silloin tulee ongelmia. Jos toinen haluaa säästää ja luoda turvaa myös tulevaisuudelle, mutta toisella on tapana polttaa kaikki rahat heti niin silloin puolisoilla ei ole yhteistä tavoitetta. Lisäksi yhteisen talouden periaatteeseen täytyy kuulua se, että ensin maksetaan yhteiset kulut (asumiseen liittyvät, ellei muuta yhteisesti sovita), mutta jos toinen käyttää ensin rahansa muihin menoihin ja sen jälkeen toisen täytyy paikata nämä yhteiset kulut, niin heillä ei ole yhteinen talous, vaan hyväksikäyttötalous. Tätä ei tule hyväksyä ja tällöin toisen täytyy laskea oma osuutensa ja maksettuaan tämän, pistää rahahana kiinni, muuten hyväksikäyttö vain pahenee ja lopulta kaksi henkilöä on ulosotossa.

Jätä kommentti

*