Hallituksen esittämien leikkausten kohdistaminen ihmetyttää

Olen luonnollisesti lukenut paljon hallituksen esittämistä leikkauksista. Näihinhän kuuluvat esimerkiksi sairausloman ensimmäisen päivän muuttaminen palkattomaksi, ylityökorvausten pienentäminen, muutaman arkipyhän muuttaminen palkattomaksi ja pitkien lomien lyhentäminen.

Jos nyt asiaa haluaa lähestyä positiivisen kautta, niin mielestäni on yleisesti hyvä, että tilanteen vakavuuteen on herätty ja jotain yritetään oikeasti tehdä.

Sen sijaan minun on hankala ymmärtää sitä miten leikkaukset on kohdistettu. Esimerkiksi minä ja puolisomme olemme kohtuullisesti palkatuissa ammateissa kokonaistyöajalla. Näin leikkaukset eivät vaikuta merkittävästi meihin muuten kuin mahdollisten sairauslomien ja muutaman arkipyhän kautta.

En voikaan olla vertaamatta meitä esimerkiksi sairaanhoitajapariskuntaan, johon leikkaukset voivat vaikuttaa hyvin merkittävästi.

Itse en näin maallikkona ymmärrä miten leikkausesitys on kohdistettu tällä tavalla. Ihan varmasti esitystä valmistellessa on ainakin tajuttu leikkausten osuvan selvästi muita enemmän joihinkin ammattiryhmiin.

Mielestäni hallituksen esityksen jälkeen vaihtoehdoksi nostettu lomarahojen puolittaminen kuulostaisi huomattavasti tasapuolisemmalta tavalta laskea työn yksikkökustannuksia. Näin tämä koskettaisi tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä ja olisi vielä progressiivinen. Valitettavasti tämä ei taida yksistään riittää.

No, odottelen mielenkiinnolla miten leikkaukset lopulta kohdistetaan.

Sitäkin olen miettinyt, että haluaako hallitus tarkoituksella kohdistaa leikkauksia näin sen takia, että ne voisivat keventää julkisen sektorin palkkakuluja keskimääräistä enemmän. Tästä minulla ei ole faktaa, mutta näin voisi kuvitella.

Kokonaan toinen asia on se, että pelastaako työn yksikkökulujen laskeminen oikeasti tätä maata. Varmasti tilanne helpottuu, mutta esimerkiksi Li Andersonin näkemys pistää miettimään.

2. Vaikka palkkoja leikattaisiinkin, niin työvoimakustannusten osuus on monilla vientiteollisuuden alalla jopa alle 10 prosenttia kaikista kustannuksista. Eli palkkojen leikkaamisella viidellä prosentilla saadaan alle prosentin vaikutus kokonaiskustannuksiin vientisektorilla.

Joskus epäilyttääkin, että pelkkä halvalla asioiden tekeminen ei tule ikinä ratkaisemaan Suomen ongelmia. Niin halvalla tässä maassa ei pystytä tekemään montaa asiaa, etteikö esimerkiksi Vietnamissa asiaa tehtäisi halvemmalla. Vastaavasti en usko palkkatason olevan Googlen tai Applen ongelma, vaikka se varmasti korkea onkin.

No, toivottavasti Suomeen syntyy jatkossa lisää Revenion kaltaisia yrityksiä, joilla ainakin tuntuisi olevan rohkeutta hakea kasvua.

Ja tähän loppuun vielä sen verran, että en missään nimessä vastusta sitä, etteikö julkisen sektorin menoja pitäisi pienentää. Toivonkin, että julkinen sektori työllistää tulevaisuudessa vähemmän mutta tehokkaammin työtä tekeviä ihmisiä, joille maksetaan kuitenkin asiallista palkkaa.

Kommentit

  1. Suht samoilla linjoilla.

    IMO. Jos palkkoja lasketaan tarpeeksi, saadaan lisää työpaikkoja, mutta jos tätä jatketaan tarpeeksi pitkälle, Suomi muuttuu vähitellen kehitysmaaksi. Tärkeämpää olisi saada korkean jalostusasteen työpaikkoja, tukemalla innovaatioita ja sijoittamista. Suomalaista osaamista pitäisi vaalia ja kehittää (koulutus, tutkimustyö ym), mitään muutahan meillä ei oikeastaan ole (luonnonvaroja tms).

    Julkista sektoria pitäisi alkaa karsimaan rajulla kädellä – vaikka byrokratialla on työllistävä vaikutus, se ei tuota mitään. Työpaikkojen määrä ei ole itseisarvo vaan työn pitäisi lisäksi tuottaakin jotain. Tämän toteuttaminen olisi kuitenkin poliittinen itsemurha, joten ei taida tapahtua 🙂

  2. Täysin eri mieltä hallituksen kanssa. Palkoista karsimalla ei tätä maata tulla pelastamaan, täysin mahdoton ajatus. Vika on jossakin aivan muualla, kuin työntekijän palkassa tai sairasajan karenssissa.

    Uskallaan väittää, että kovin montaa työpaikkaa ei tulla näillä toimenpiteillä saamaan lisää. Saatte nähdä, että yt-neuvotteluja tulee olemaan ennen näitä toimenpiteitä erittäin paljon. Niitä on jo nähty tässä loppukesän ja alkusyksyn aikana. Ja lisää nähdään. Jos joku työpaikka tulee lisää, on nämä yt-neuvottelut jo tasannut lukemat. Ikävää, mutta totta.

    Sen sijaan kiristämällä palkasta työläisen ostovoima heikkenee, joka puolestaan kurjistaa tilannettaa entisestään. Tästä on jo viitteitä, esimerkiksi minulle niin kovin rakas laji jääkiekko kärsii erittäin pahasta yleisöpulasta ja muutamilla paikkakunnilla ollaan jääty alle 2500 lukemiin. Kun ei ole rahaa, niin sitä ei ole ja jostakin “turhasta” karsitaan. Lidlin pihat ovat täynnä autoja (myös mersuja, audeja ja bemareita) ja Prismassa voi lauantaina kävellä aivan vapaasti, ei ole samanlaista tungosta kuin jokin aika sitten.

    Sipilä kumppaneineen purkaa vyyhtiä aivan väärästä päästä.

Jätä kommentti

*