Aikaisemmassa kirjoituksessa kerroin uudesta sijoitussuunnitelmastani. Tässä kirjoituksessa kerron vähän tarkemmin siitä millä perusteella valitsen uuteen sijoitussuunnitelmaani kuuluvat, yksittäiset osakkeet.
Olen lueskellut satunnaisesti erilaisia artikkeleita niin sanotusta arvosijoittamisesta ja laatuyhtiöistä. Nyt luin aiheeseen liittyvän Jukka Oksaharjun kirjan Hajauta tai hajoa. Kaiken lukemani perusteella arvosijoittaminen kuulostaa erittäin kiehtovalta.
Mitä arvosijoittaminen tarkoittaa?
Todella yksinkertaistettuna käsittäisin arvosijoittamisen seuraavasti Oksaharjun kirjan ja muiden lähteiden perusteella.
- Arvosijoittaja keskittyy ostamaan vain oikeasti laadukkaiden yhtiöiden osakkeita. Tärkeää on, että valitut yhtiöt kykenevät kasvattamaan osinkovirtaa tasaisesti osakekohtaisen voiton kasvamisen myötä.
- Hajauttamiseen riittää jo noin 10-15 osaketta salkun koostuessa laadukkaista osakkeista.
- Päivittäisen kurssivaihtelun seuraamisesta ja siihen reagoimisesta on tarkoitus luopua. Perusperiaatteena on, että kaikki osakkeet ostetaan pitkäksi aikaa tai jopa ikuisiksi ajoiksi.
- Osakkeita valitessa pitäisi osata löytää osakkeet, joiden arvo ostohetkellä on pienempi kuin niiden todellinen arvo.
- Arvosijoittamiseen eivät kuulu niin sanotut kasvuyritykset, joiden hintaan on hinnoiteltu tulevaa kasvua joka joko toteutuu tai ei toteudu.
Yllä mainitut periaatteet tuntuvat mielestäni viisailta ja pääasiassa minulle sopivilta.
Muutamiakin ongelmia kuitenkin löydän kun suhteutan arvosijoittamisen omaan sijoitustavoitteeseeni ja osaamiseeni.
Ensimmäinen mieleen tuleva ongelma on se, että sijoitustavoitteeni takia voin joutua luopumaan osasta sijoituksistani jo viiden vuoden kuluttua. Tämä taitaa olla kuitenkin kovin lyhyt aika arvosijoittajalle. Luonnollisesti en kuitenkaan myy osakkeita viiden vuoden päästäkään, jos taloudellinen tilanne ei vaadi sitä.
Toinen ongelma on edes noinkin pienen hajauttamisen aikaansaaminen. Periaatteissa pyrin ostamaan jatkossa osakkeita vain kohtuullisen suurissa kertaerissä, joten 10-15 osakkaan ostamiseenkin menee aikaa.
Suurimmaksi ongelmaksi koen yksittäisen osakkeen valinnan yhteydessä nykyisen arvostustason arvioimisen. Periaatteessa arvosijoittajan kriteerit täyttäviä osakkaita ovat käsittääkseni esimerkiksi Sampo, Nordea tai vaikka Coca Cola. Sitä en kuitenkaan osaa arvioida missä vaiheessa näitä osakkeita kannattaisi ostaa.
Yleisesti arvostustason arvioimiseen tunnutaan käyttävän esimerkiksi P/E ja P/B –lukuja osinkotuottoa lukuun ottamatta. Tästä puhutaan esimerkiksi Morningstarin sivulla.
Itse en kuitenkaan edelleenkään tunne oloani luottavaiseksi yrittäessäni arvioida osakkeen arvostustasoa minkään tunnusluvun perusteella.
Helpoiten arvosijoittamiseen liittyvistä asioista koen päivittäisen kurssivaihtelun seuraamisen unohtamisen. En jaksa uskoa millään onnistuvani jatkuvalla ostamisella ja myymisellä, joten osakkeiden pidempiaikainen pitäminen sopii minulle mainiosti.
Lisäksi pystyn sijoitussuunnitelman perusteella ostamaan edes vähän epämääräisiä ”kasvuyrityksiä” arvat –kategorian alle.
Yhteenvetona voisin sanoa, että periaatteessa koen arvosijoittamisen sopivan minulle. Jatkossa minun täytyy kuitenkin opiskella lisää arvostustason määrittämisestä. Ensimmäisessä vaiheessa selvitän itselleni mitä P/E- ja P/B-luvut tarkoittavat ja teen näistä samalla luultavasti omat kirjoitukset Taloussanasto –osioon.
Luonnollisesti ratkaisu arvostustason määrittämiseen ei kuitenkaan löydy pelkästään ymmärtämällä näitä kahta asiaa, joten pitää tutustua asiaan muutenkin.
Jätä kommentti