Oman talouden seuraaminen: Paljonko tilillä on rahaa ja kuinka suuri vararahaston pitäisi olla?

Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä miten seuraamme mihin meidän perheessä menee rahaa. Tämän lisäksi seuraamme kuukausittain myös sitä kuinka paljon meillä yleensä on rahaa.

Esimerkiksi tämän kuukauden 3. päivä tilanne oli seuraavanlainen.

  • Oma tili 458,88€
  • Puolison tili 2 452,62€
  • Yhteinen tili 700,00€
  • Lainanmaksutili 116,07€
  • Oma luottokortti 50,56€
  • Puolison luottokortti 0€
  • Tilit – luotot 3 677,01€
  • Sijoituksen yhteensä noin 11 800€
  • Käteinen + sijoitukset 15 477,01€
  • Asuntolaina 96 516,05 €
  • Asuntolaina – käteinen ja sijoitukset -81 039,29€.

Minulla on Excel-tiedosto, johon merkitsen kuukausittain samana päivänä yllä olevat tiedot. Lisäksi olen luonut tiedostoon soluja, jotka vertaavat tilannetta edelliseen kuukauteen euromääräisesti ja prosentuaalisesti.

Sitä en osaa valitettavasti selittää miksi tämmöistä seurantaa sitten kannattaa tehdä? Kannattaapa tai ei, jostain syystä sisässäni asuu liian suuri insinööri, joka pakottaa seuraamaan erilaisia asioita. Lisäksi haluan yleisesti tietää miten eri asiat toimivat numeroiden valossa.

Itseäni kiinnostaa eniten asuntolainan ja käteisen rahan ja sijoitusten erotus. Viimeisen 12 kuukauden aikana erotus on pienentynyt keskimäärin 1 286 eurolla kuukaudessa. Mikäli sama tahti jatkuisi tasaisesti, olisimme noin viiden vuoden ja kolmen kuukauden päästä tilanteessa, jolloin sijoituksissa ja käteisissä olisi saman verran rahaa kiinni kuin asuntolainaa on jäljellä.

Varsinaisestihan tämäkään tilanne ei merkitsisi isossa kuvassa oikeastaan mitään. Esimerkiksi työn tekemistä ei voisi lopettaa tai tehdä muutakaan radikaalia. Silti olisi hauskaa ajatella, että periaatteessa asuntolainan voisi maksaa pois milloin vaan.

Vararahaston suuruus

Jos nykyistä tilannetta vertaa vuoden takaiseen tilanteeseen, niin silloin meillä oli käteistä 6418,34€ kun nyt summa on 3 677,01€. Tämä huolestuttaa vähän, koska talvella rahaa menee kuukaudessa välillä enemmän kuin tulee, kiitos lasten harrastusten.

Olenkin monesti miettinyt sitä mikä olisi sopiva vararahaston suuruus. Tavallaan tilillä on turha pitää yhtään ylimääräistä rahaa varsinkaan nykyisellä korkotasolla. Toisaalta olisi kuitenkin hyvä, että vararahastossa olisi kiinni koko ajan vähintään 3 000 – 4 000€.

Nyt esimerkiksi joutuisimme oikeasti miettimään mitä tehdä, jos eteen tulisi esimerkiksi muutaman tuhannen euron remontti tai auton korjaus. Periaatteessa ajattelen sijoitukset siten, että en mielelläni koskisi niihin missään tilanteessa.

Lisäksi esimerkiksi luottokortin luotto-ominaisuutta emme käytä ikinä. Jos luottopuolelle joutuu ostamaan jotakin esimerkiksi netistä, niin silloin maksamme tämän takaisin ennen kuin siitä menee kuluja.

Käytännössä kuitenkin tarpeeksi suuren vararahaston ylläpitäminenkin on tuntunut hankalalta. Saavuttaakseni sijoitustavoitteen olen päättänyt sijoittaa kuukausittain 704€ ja tästä en halua tinkiä, ellei ole ihan pakko.

Meillä vararahasto tarkoittaa yhteisellä tilillä olevaa rahaa. Pitää yrittää pikku hiljaa saada tuonne edes 3 000€ taas säästöön. Näin jäisi edes jonkinlainen mahdollisuus reagoida yllättäviin menoihin.

Nordnetin täysin kuluttomat indeksirahastot: Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska!

Ei merkintä-, lunastus-, hallinnointi- tai kaupankäyntipalkkiota. Mukaan jo 15 €:n sijoitussummalla.

Piensijoittaja.net - miksi tämä blogi on olemassa?

Blogi oli tarina tavallisen nelihenkisen perheen tuloista ja menoista, sijoittamisen aloittamisesta ja lapsen kalliin harrastuksen rahoittamisesta Adsense- ja affiliate-tuloja sijoittamalla. Vuosien varrella tähtäin on muuttunut ja nyt tavoite on raha tai mieluummin paljon rahaa. Lisäksi kirjoituksia myös web-analytiikasta, hakukoneoptimoinnista ja Google Analyticsistä.

Löydät Piensijoittajan myös Facebookista ja Twitteristä

Kommentit

  1. AnnaS says:

    Sinulla kun on sijoituskohteita aikamoinen määrä, niin miten jaat tuon 704€ rahastojen, osakkeiden ja etf:ien kesken? Kuinka paljon menee kk:ssa mihinkin?

  2. Piensijoittaja says:

    Terve Anna ja kiitoksia hyvästä kysymyksestä:)

    Itse asiassa olen lisännyt vielä lähiaikoina eri ETF:ien määrää ja tästä on tarkoitus kirjoittaa myöhemmin lisää.

    Ei minulla ole oikeastaan mitään järkevää tapaa tähän. ETF:t ja muutama Nordnetin kautta oleva rahasto ovat kuukausisäästössä ja lisäksi yritän ostaa joka kuukausi ainakin pienellä summalla Seligsonin indeksirahastoja.

    Nyt kun säästän useampaan ETF:ään, niin kuukausisuunnitelmaa joutuu päivittämään usein. Syystä tai toisesta Nordnetiltä voi ostaa vain neljää ETF:ää kerralla.

    Osakkeita ostan vaan periaatteessa silloin kun niihin on käytettävissä vähintään 500 – 1000 euroa. Käytännössä kyllä ostan niitä(kin) miten sattuu..

    Joka kuukausi en osta mitään tasan 704 eurolla. Sen sijaan varmistan aina välillä, että olen ostanut vähintään tuolla rahalla kuukausittain pidemmällä ajanjaksolla.

  3. eerika says:

    Tämä on vanha postaus enkä tiedä miten relevantteja esittämäsi kysymykset enää ovat, mutta kommentoinpa tänne silti kun uudemmissa postauksissasi pohdit sijoituksia vs. asuntolainan maksua, ruokakorin hintaa jne. Näiden pohtiminen sijoitusten rinnalla herättää kysymyksen siitä että kestääkö taloutenne tämänhetkistä sijoitusstrategiaasi, vai kannattaisiko ennemmin ensin budjetoida ja tasapainottaa taloutta 6 – 12 kk:ta ja jatkaa sijoittamista nykyisellä strategiallasi sitten kun oman talouden vuosittaiset kulut on tiedossa ja myös katettuna.

    Budjetoinnin ja sijoittamisen nyrkkisääntöjä on monia, mutta itse seuraan seuraavia:
    – tunnistan ja priorisoin puolisoni kanssa vuosittaisen budjettimme ennen kuin edes mietin sijoittamista. Käytämme YNABin neljän stepin menetelmää, se on toiminut meillä loistavasti. (http://www.youneedabudget.com)
    – en sijoita rahoja joista tiedän että tarvitsen ne viiden vuoden sisään. Joo, ne makaavat lähes nollakorkoisella tilillä mutta siinä maatkoon, se tarkoittaa myös sitä että ne eivät myöskään ole sulaneet missään kurssiromahduksessa puoleen tarvitusta juuri sillä hetkellä kun niitä tarvitsen. Käytännössä sijoitettujen varojen on tarkoitus pysyä koskemattomina seuraavat 20 – 30 vuotta, joten esmes mitään asunnon remontteja en edes suunnittele tekeväni niistä. Remonttirahat on tarkoitus saada kasaan ihan säästämällä ne budjetin mukaan, kts. ensimmäinen kohta 🙂

    Eli meillä on
    – hätävarat 10 000€, josta maksetaan budjetoimattomat yllätykset. Näitä tulee nykyään vähän kiitos juuri sen budjetoinnin ja puskuroinnin, mutta nyt esim. on tuntemattoman kokoinen hammasremontti tulossa ja todennäköisesti myös hautajaismatkaa pukkaa ynnä muita joita ainakin osittain maksellaan tästä. Nämä rahat makaavat tilillä, eikä näitä sijoiteta koska ne tarvitaan pahimmillaan “nyt heti” jos esimerkiksi kaukana asuvan omaisen kunto romahtaa. Kymppitonni on iso raha pitää tilillä makaamassa, mutta elämä on opettanut että välillä sitä isompaa summaa tarvitaan. Ja let’s face it, kymppitonnin saa sijoittaa todella onnekkaasti jotta siitä suuremmin sijoitusmielessä riemua repii. Ainakaan jos se sijoitushorisontti on vaan muutama vuosi.

    – tunnetut ja arvioidut ei-kuukausittaiset-mutta-vuosittaiset menot (eläinlääkäri, vakuutukset, verot, joulu, lomat, vaatteet, auton remontit ja renkaat, sähkö, vesi jne.) puskurivaroissa, n. 6000€. Katsomme edellisten vuosien budjeteista paljonko mihinkin kategoriaan on mennyt ja jaamme kategorioiden summat 12:sta. Tällöin puskuriin menee aina se tietty summa joka kuukausi, ja kun esmes se 1000 euron vakuutusmaksu tipahtaa luukusta niin se maksetaan puskurista silmää räpäyttämättä ja omalta tililtä siirretään takaisin puskuriin se 1000/12 eli 84€. Nämäkin makaa tavan tilillä, koska näistä maksellaan kuukausittain joko laskuja tai “palautuksia” omalle tilille jos maksaa esmes eläinlääkärin omalta tililtä.

    – ja viimein ne sijoitukset. Sijoitamme sekä kuukausittain että välillä isompina summina vuodessa jos budjetissa on selvästi sellaista löysää jonka voi sijoittaa (esmes lomarahat, lomathan jo budjetissa mukana erikseen :P).

    Meillä siis makaa yli 15 000 euroa lähes nollakorkoisella tilillä. Eikä se häiritse minua mitenkään, koska se on vuosittaisen talouteni kivijalka. Kun puskuroinnin ja hätävaraston avulla on saatu kuukausittaiset menot “normalisoitua” (ihan sama miten iso lasku tai moottoriremontti on on maksettavana, omalta tililtä lähtee puskuriin se vain se tietty summa), on kk-sijoitusten määrää voinut nostaa ilman että se vaikuttaa mitenkään normaaliin elämiseen.

    Päätän saarnani tähän. 🙂

    • Piensijoittaja says:

      Kiitoksia Eerika saarnastasi:)

      Ymmärrän hyvin perustelusi ja itse asiassa meidänkin tilanne muuttui aika radikaalisti viime aikoina. Tästä enemmän uusimmassa kirjoituksessa.

Jätä kommentti

*