Maksuhäiriöisten määrän kasvua hankala ymmärtää

Viime viikolla uutisoitiin laajasti Asiakastiedon tiedotteen pohjalta siitä, että Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä maksuhäiriöisiä ihmisiä. Aiheesta kirjoitettiin muun muassa Taloussanomissa, Iltasanomissa ja Kauppalehdessä.

Kaikkiaan maksuhäiriömerkintä on jo 370 000 ihmisellä. Aikuisväestöstä tämän osuus on 8,5 prosenttia. Pahin tilanne on 25-34-vuotiailla miehillä, joilla 16 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.

Hurjalta kuulosti myös STT:n tuottamassa Iltasanomissa julkaistussa jutussa ollut lause.

”Samoilla henkilöillä voi olla useita satoja maksuhäiriömerkintöjä, ääritapauksissa jopa tuhat. Keskimäärin yhdellä rekisteriin päätyneellä on 17 merkintää.”

Omassa lapsuudessa kotona rahasta ja taloudesta ei puhuttu ihan hirveän paljon. Jälkeenpäin tämä on vähän harmittanutkin. Olisi ollut esimerkiksi hyödyllistä, jos olisin tajunnut aloittaa sijoittamisen aikaisemmin.

Päällimmäisenä itselle jäi joka tapauksessa mieleen yksi, kaksiosainen opetus. Laina oli jotain semmoista, jota ei ikinä saanut ottaa. Jos kuitenkin jostain ihmeen syystä lainaa tuli otettua, se piti ainakin maksaa heti takaisin.

Itselle tämä oppi on jäänyt hyvin voimakkaasti mieleen. Varmaan osittain tämän ja luonnollisesti myös kohtuullisen taloudellisen tilanteen takia ajatus maksuhäiriömerkinnästä omalla kohdalla tuntuisi hirvittävältä ajatukselta.

Näiden syiden takia minun onkin mahdoton ymmärtää miten maksuhäiriöisten määrä voi olla näin iso. Luonnollisesti osalla maksuhäiriöisistä syy on tavallaan luonteva. Rahat eivät vaan tahdo riittää elämiseen ja sitten yksikin yllättävä kulu voi hajottaa koko paketin.

Tästä huolimatta epäilen, että osaltaan maksuhäiriöisten määrää selittää arvojen ja elämäntapojen muuttuminen. Nykyään osa ihmisistä ei mielestäni ymmärrä täysin, että kaikki ihmiset eivät vaan voi tehdä samoja asioita tai ostaa samoja tuotteita, jos rahaa ei ole.

Henkilökohtaisesti minun on esimerkiksi äärimmäisen hankala ymmärtää miksi vähätuloisen perheen on kuitenkin ”ihan pakko” päästä lomamatkalle vaikka ulkomaille. Totta kai se on tympeää, jos lapsille ei voi tarjota kaikkea mikä voi olla muille mahdollista. Näinkin voi kuitenkin tapahtua.

Lisäksi juuri nuorten miesten osuuden kasvamisen täytyy kertoa, että heidän elämänarvoissaan on jotain vialla. Itse kuvittelen, että enää kaikille ei vaan käy vaihtoehdoksi olla esimerkiksi ilman televisiota tai älypuhelinta, vaikka siihen ei olisikaan rahaa.

Tähän loppuun täytyy vielä sanoa, että maksuhäiriöisissä on varmasti valta-osa ihmisiä, jotka elävät todella säästeliäästi ja ovat joutuneet silti tämmöiseen tilanteeseen. Kaikki sympatiani ovatkin näiden ihmisten puolella.

Silti nykyisen hankalat ajat eivät uskoakseni selitä täysin maksuhäiriöisten määrää, vaan takana täytyy olla myös elämänarvojen muutos.

Nordnetin täysin kuluttomat indeksirahastot: Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska!

Ei merkintä-, lunastus-, hallinnointi- tai kaupankäyntipalkkiota. Mukaan jo 15 €:n sijoitussummalla.

Piensijoittaja.net - miksi tämä blogi on olemassa?

Blogi oli tarina tavallisen nelihenkisen perheen tuloista ja menoista, sijoittamisen aloittamisesta ja lapsen kalliin harrastuksen rahoittamisesta Adsense- ja affiliate-tuloja sijoittamalla. Vuosien varrella tähtäin on muuttunut ja nyt tavoite on raha tai mieluummin paljon rahaa. Lisäksi kirjoituksia myös web-analytiikasta, hakukoneoptimoinnista ja Google Analyticsistä.

Löydät Piensijoittajan myös Facebookista ja Twitteristä

Kommentit

  1. Olen aika pitkälti samaa mieltä että suurin osa maksuhäiriöistä on ihmisten itsensä aiheuttamia. Olenpa jopa läheltä päässyt seuraamaan tuollaisen ihmisen käyttäytymistä. Tilataan paljon roinaa ja kaikki laskut vain roskiin. Kas kummaa, kyllähän siitä sitten aikanaan se maksuhäiriömerkintä tulikin rekisteriin.

  2. Olen itsekkin samaa mieltä kanssasi. Kuulun itse juuri tuohon nuorten miesten riskiryhmään, mutta en voisi oikeastaan kuvitella tilannetta, jossa saisin maksuhäiriömerkinnän. Mielestäni tässä suurimmat ongelman tulevat ehkä osamaksusta ja luottokorteista. Toki parikymmppisenä miehenä tuntuu houkuttelevalta ostaa parin tonnin TV osamaksulla tai hankkia luottokortti, mutta jo muutaman minuutin tutkimisella korko on molemmissa aivan absurdi. Siksi ihmettelenkin, miksi ihmiset oikeastaan kumpaakaan hyödyntävät? Omat vanhempanikin käyttävät ainakin kahta, ellei kolmea, luottokorttia vaikka heillä ei suuremmin ole muita lainoja ja heidän kahden ihmisen talouden nettotulot ovat kuussa kohtalaisen suuret verrattuna menoihin. Jos olisin itse tilanteessa missä voisin maksaa luottokortit pois muutamissa kuukausissa, tekisin sen samantien.

    Omassa lapsuudessanikaan ei hirveästi puhuttu oikeista talousasioista, vaikkakin mielestäni vanhempani hoitivat talousasiat moitteettomasti (lainojen maksut onnistuivat, eipä koskaan ollut nälkä ja välillä kyllä pääsi matkoillekkin). Eniten ihmettelen sitä, että vaikka esimerkiksi yläasteella sivutaan yhteiskuntaopissa valtion toimintaa sekä yritysmuotoja, niin muistaakseni ei koskaan puhuttu pahemmin lainoista, koroista ja maksuhäiriöistä. Ihan simppelillä matematiikalla jo kykenisi helposti havainnollistamaan, mitä esimerkiksi pikavipin 100% todellinen vuosikorko tarkoittaa tai kuinka elämänsä pystyy rampauttamaan jos päästää tilanteen ulosottoon ja hankkii maksuhäiriömerkinnän. Aika ilkeä stigmahan se on näin normaalin elämän kannalta. Ehkä nuorista ei haluta tehdä järkevämpiä taloudenhoitajia, jotta osamaksua, luottokortteja ja muita korkeakorkoisia lainoja tarjoavat tahot voisivat jatkaa varsin tuottavaa toimintaansa.

  3. Piensijoittaja says:

    Tuo on helppo allekirjoittaa, että taloudesta voitaisiin puhua jo peruskoulussakin paljon, paljon nykyistä enemmän. Syitä siihen miksi näin ei tehdä, en osaa edes arvailla.

    No, ei koulumaailma taida muutenkaan kulkea ihan kehityksen kärjessä missään muussakaan osa-alueessa.

Jätä kommentti

*