Varmaan jokainen meistä, joka on ollut sekä hyvässä tai ainakin kohtuullisessa fyysisessä kunnossa ja huonossa kunnossa, allekirjoittaa sen, että hyvä yleiskunto vaikuttaa todella paljon töissä jaksamiseen.
Itse olen ainakin tehnyt vuosien varrella tosielämän testiä aiheen suhteen. Näin uskallankin olla vahvasti sitä mieltä, että hyvä yleiskunto todella auttaa jaksamaan myös töissä.
Nyt kun yleiskuntoni on hyvä, koen jaksavani keskittyä töissä paljon paremmin kuin huonossa kunnossa ollessani. Muutenkin koen jaksavani kaikin tavoin töissä paremmin, eivätkä työmurheetkaan tunnu niin isoilta kuin huonossa kunnossa ollessani.
Henkilökohtaisesti olen työskennellyt aina fyysisesti hyvin kevyissä tehtävissä. Kuvittelin, että raskaimmassa tehtävissä hyvän fysiikan merkitys vaan korostuisi.
Aihetta on myös luonnollisesti tutkittu ja siitä on kirjoitettu paljonkin.
Lisäksi fakta on se, että liikuntaa harrastavilla on keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja.
Käsittääkseni ihminen on keskimäärin poissa töistä noin 10 päivää vuodessa. Esimerkiksi valtiolle yksi sairaspäivä maksaa keskimäärin 351 euroa.
Tiivistäisin yllä olevat asiat näin
– Hyväkuntoinen ihminen jaksaa tehdä joka päivä työnsä paremmin.
– Liikuntaa harrastava ihminen sairastaa vähemmän.
Käsittääkseni ilman lähdettäkin voidaan uskoa liikunnan harrastamisen kehittävän kuntoa.
Kun näitä asioita ajattelee yhdessä, olisi helppoa kuvitella, että myös työnantajien kannattaisi panostaa kaikin tavoin työntekijöiden kuntoiluun.
Käytännössä näin taitaa kuitenkin tapahtua aika harvassa yrityksessä. Itse en laske vielä aiheeseen panostamiseksi sitä jos yritys jakaa vaikka jonkun verran liikunta- ja kulttuuriseteleitä työntekijöilleen.
Mitään tilastofaktaa minulla ei ole siitä kuinka monessa paikassa työntekijöitä yritetään todella saada liikkumaan. Julkisuudessa on toki jonkin verran tarinoita yrityksistä, jotka todella panostavat työntekijöiden kuntoiluun.
Eniten näkyvyyttä on tainnut saada Pekkaniska, eikä varmasti aiheetta. Alla lainaus Suomen Kuvalehden jutusta.
Yritys tukee työntekijöidensä raittiutta, tupakoimattomuutta ja liikuntaa kannustepalkkioilla. Kuntobonukset ovat olleet käytössä jo yli 20 vuotta. Keskimäärin yritys maksaa niitä vuodessa tuhat euroa työntekijää kohti. Uusia kuntobonuksia otetaan näillä näkymin käyttöön syksyllä 2010.
Pekkaniskan sairauspoissaolot ovat pudonneet parhaimmillaan alle prosenttiin työajasta, selvästi alle toimialan keskiarvon.
Luonnollisesti ihmisen pitää tuntea itsekin omaa vastuuta omasta kunnosta. Esimerkiksi omaan liikkumiseeni ei vaikuttaisi varmasti mitenkään, vaikka nykyinen työnantaja tukisikin liikuntaa. Silti monelle konkreettinen tuki liikkumisen aloittamiseen voisi olla erinomainen alkusysäys itsensä kuntoon laittamiselle.
Itse pitäisin erinomaisena asiana esimerkiksi jonkinlaista mahdollisuutta personal trainerin käyttöön. Jos yritys maksaisi työntekijälle vaikka kolme käyntiä personal trainerille vuodessa, jäisivät tämän kustannukset todennäköisesti yhden sairaspäivän kustannuksia pienemmäksi. Silti tämä voisi todella motivoida ainakin osaa työntekijöistä. Lisäksi ainakin itselle tämä kertoisi siitä, että yritys todella haluaa panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin.
Kertokaa ihmeessä jos teillä lukijoilla on esimerkkejä yrityksistä, jossa asia hoidetaan hyvin.
Jätä kommentti